Viestijöitä ja markkinoijia riepotellaan milloin milläkin kuumailmapallolla. Internetin tuhoaa Y2K, markkinoinnin tuhoaa GDPR, meemit tuhoaa artikla 13. Päälle pauhaavat profeetat, jotka ovat vakaasti sitä mieltä, että kirja on kuollut, sähköposti on kuollut ja oikeastaan ihan mikä tahansa, mikä oli suosittua kaksi vuotta sitten, niin nyt se on kuollut. Lopun viimeistelevät käärmeöljykauppiaat, jotka käsiään hieroen vakuuttelevat: ”Nyt tehdään kuulkaas pelkkää pystyvideoo ja influenssataan kilpailijat suohon.”

Kun WordPress-maailma alkoi kohista uudesta tekstieditorista, Gutenbergista, teki mieli puuskahtaa, että mitä nyt taas. WordPressin sisällönsyöttö on ollut kautta aikojen intuitiivisen helppoa. Editori on looginen ja selkeä kuin kolmevuotiaalle suunnattu pulmatehtävä. Miksi, oi miksi, sitä mennään sörkkimään ja onko ihan pakko taas innostua jostain, mikä kuolee vuoden päästä?

Kysytään WordPress-toimisto Aucorin Tommi Sipiläiseltä.

Mikä Gutenberg oikein on?

Gutenberg on WordPress-sivustojen uusi editori eli sisällönsyöttötyökalu. Eli vanha, hieman Wordin toimintoja muistuttava sisällönsyöttönäkymä vaihtuu uuteen.

Vanha näkymä:

Uusi näkymä:

Uutta editoria voi käydä testaamassa klikkailemalla tätä WordPressin luomaa mallikappaletta. Koko sivu on pelkkää Gutenberg-editoria, jolla voi leikkiä. Mallikappaleen avulla näkee hyvin, millaiseksi editorin käyttöliittymä muuttuu.

Miksi tämä muutos on tarpeen?

Sisällön syöttäminen nykyisellä WordPress-editorilla on melko rajallista. Sisällöntuottajalla ei ole juurikaan vaihtoehtoja ja vallinnan mahdollisuuksia sisältönsä esittämiseen. Oletusarvoisesti sisältöä voi laittaa vain yhteen palstaan. Tyylittelyä säätelevät CSS-tiedostoon määritellyt värit ja fontit, joihin ei pääse käsiksi, jos ei osaa koodata.

Jos taas käy katsomassa esimerkiksi artikkelipalvelu Mediumin tarjoamia vaihtoehtoja, joilla sisällöntuottaja pystyy itse muotoilemaan sisältöään, herää nopeasti kysymys, miksei näin voi tehdä myös WordPressissä. Sisällöntuottajien vaatimukset kovenevat ihan syystäkin ja niihin Gutenberg vastaa.

Mitä uusi sisältöeditori tarkoittaa sisällöntuottajille?

Tiivistetysti Gutenberg tuo WordPressiin verkkosivupalveluista tutun lohkomaisen ajattelun. Sisältö ei ole pelkästään yksi iso sisältökenttä, niin sanottu tekstiseinä, vaan sisältöä lisätään erilaisina lohkoina. On kuvalohkoa, sitaattilohkoa, medialohkoa, otsikkolohkoa, medianupotuslohkoa. Sisältöön voi myös tehdä palstoja ja esimerkiksi laittaa väliin koko sivuston levyisen kuvan.

Tämä tarkoittaa sitä, että sisällön tekijöillä on enemmän vaihtoehtoja tuottaa, esittää ja asetella sisältöä sivustolle. Erilaiset lukijat kiittävät, kun pitkien tekstien seassa on korostuksia ja nostoja. Lisäksi sivustoista saa Gutenbergin avulla visuaalisesti näyttäviä ilman, että koodarin täytyy tehdä jatkuvasti muutoksia sivupohjiin. Uskallan väittää, että pienen totuttelun jälkeen Gutenberg nopeuttaa monipuolisten sisältösivujen tuottamista.

Gutenbergista kannattaa siis olla varovaisen innostunut?

Minä ainakin olen. Yksi siisteimmistä toteutuksia, joita Gutenbergin avulla on tehty, on Amnesty Internationalin uusi sivu. Projektia kuvaavasta videosta näkee erittäin hyvin sen, mitä Gutenberg voi parhaimmillaan mahdollistaa, kun se otetaan kunnolla käyttöön.

Onko vanhasta editorista pakko luopua?

Vaikka uusi editori tulee joka tapauksessa osaksi WordPressin ydintä ja siten lopulta jokaiselle sivustolle, vanha editori on mahdollista ladata lisäosana. Vanhasta editorista ei ole näin ollen pakko luopua. Siirtymävaiheessa se voi muutenkin olla tarpeen, sillä osa sivustoista ei todennäköisesti ole heti Gutenberg-yhteensopiva. Sivustojen teemoja täytyy viilata, jotta Gutenbergin uudet mahdollisuudet saadaan käyttöön.

Mitä nyt kannattaa tehdä?

Vielä ei tarvitse eikä kannata tehdä oikein mitään muuta kuin odottaa. Toki voi tutustua Gutenberg-editoriin ja fiilistellä, mitä mahdollisuuksia uusi editori tuo mukanaan. Sivuston omistaja voi myös kysyä oman verkkosivustonsa ylläpitäjältä, onko oma sivusto Gutenberg-yhteensopiva ja tehdä yhdessä jo suunnitelmaa siitä, millä aikataululla uuteen editoriin siirrytään vai siirrytäänkö siihen lainkaan.

Editori ei varmastikaan tule olemaan vielä aivan täydellinen, kun se tällä tietoa saapuu ennen joulua. Muutoksen kanssa ei siis tarvitse eikä kannata kiirehtiä. Olemme viisaampia sitten, kun tiedämme, tuleeko Gutenberg oikeasti jouluksi kotiin.

 

Lisälukemistoa:

Jaa somessa

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: , , , ,

Elisa valmentaa kommunikaatiotaitoja koodareille ja opettelee jatkuvasti ymmärtämään ihmisiä paremmin. @elisaliisa

Yhteistyökumppanit

Gonin/Creative

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi