Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Julkaistu

Kuuntelin sisäisessä strategiatilaisuudessamme vierailevan luennoitsijan Alf Rehnin loistavaa esitystä yritysten innovaatiokulttuurin edistämisestä – ja siitä, kuinka helppoa ideoiden tappaminen on. Meistä varmaan jokainen on törmännyt lauseisiin kuten ”ei toimi meillä”, ”on kokeiltu ennenkin eikä toiminut” sekä ”ihan kiva idea, mutta…”.

Kuunnellessani Alfin esitystä jäin miettimään, mitä me viestinnän ammattilaiset voisimme tehdä, jotta oikeanlainen kunnioitus ja ilmapiiri saataisiin syntymään yrityksiin.

Useampia vuosia kansainvälisissä yrityksissä työskennelleenä olen ryhtynyt vastustamaan ajatusta eri maiden kulttuurienvälisistä suurista eroista, sillä mielestäni ihmiset ovat ihmisiä perustarpeineen riippumatta siitä missä ollaan. En usko, että viesti ei mene perille, koska kulttuurit törmäävät.

Se mikä törmää, on ihmisten haluttomuus aidosti kuunnella mitä toisella on sanottavana ja rakentaa ajatusta eteenpäin. Suuria eroja on toki eri yrityskulttuurien välillä. Jos saisimme levitettyä avointa, kunnioittavaa ilmapiiriä, ehkä uusia ajatuksiakin syntyisi paremmin ja sitä kautta uutta liiketoimintaa.

Miten sitten edistää tätä viestinnän keinoin? Usein – ainakin toivottavasti – ylin johto on sitoutunut edistämään luovaa ajatusmallia, mutta jossain matkalla organisaatiorakenteessa alaspäin ideat kuolevat – tai ne tapetaan. Samalla kuolee ihmisten into ehdottaakaan mitään uutta.

Miten saada tästä kiinni? Tätä jäin pohtimaan enkä ole siihen vielä viisasten kiveä löytänyt. Yhtä ainoaa oikeaa tietä ei varmasti ole, vaan tukea ja työntöä pitäisi tulla monesta suunnasta. Miten viestintä voi auttaa?

Yleensä me viestijät olemme monessa mukana, joten voimme toimia ”ideankunnioituspoliiseina”. Eli jos kuulemme yllämainittuja ideantappolauseita, voisimme reippaasti tarttua tilanteeseen ja korjata kurssia. Tämä sopii hyvin rooliimme organisaation sparraajana. Muutos voi olla hidasta ja tehtävä voidaan kokea raskaaksi, mutta voimme pikkuhiljaa nähdä tulosta.

Toinen mahdollisuus – mistä tämä koko ajatukseni lähti – on ottaa riittävän provosoiva ulkopuolinen puhuja herättämään ihmiset. Kun strategiatilaisuudessamme keräsimme sadan ihmisen päivän parhaat oivallukset, yli puolet vastauksista liittyi siihen, miten ihmiset haluavat muuttaa käytöstään etteivät tappaisi ajatuksia. Muutos lähtee oivalluksesta.

Hyvä keino rohkaista viestinnän keinoin ideointia on myös rakentaa alusta, jossa voidaan jakaa menestystarinoita. Tarinoiden ympärille voidaan rakentaa myös kilpailuja ja antaa kultaa ja kunniaa parhaille. Kokeilemisen arvoista on myös luoda toimistoihin alueita tai päiviä, jolloin ”mutta” ja ”ei” sanojen käyttö on sakon uhalla kielletty. Tärkeintä ehkä onkin kokeilla mahdollisimman monia eri tapoja.

Miten sinä laittaisit innovaatiokulttuurin lentoon?

Kirjoittaja

Sinua saattaisi kiinnostaa myös