Jaa artikkeli:

Päivän sanat: muutoskyvykkyys ja itsensä johtaminen. Kyllähän ne puhuttavat, ihan kaikkialla. Jokaisella on näkemystä siitä, mitä mahtavaa niistä voisi seurata viivan alla. Tuloksen tekeminen ja erilaisten hyötyjen maksimointi on toki tärkeää, kun puhutaan yritysten elinvoimaisuudesta ja kilpailukyvystä.

Puhumme kuitenkin aina myös ihmisistä, niistä voimavaroista, joilla yrityksiä synnytetään ja pidetään yllä. Silloin on tärkeää puhua myös heidän hyvinvoinnistaan, vuorovaikutustaidoistaan ja motivaatiosta. Toisin sanoen niistä tekijöistä, jotka rakentavat muutoskyvykkyyttä. Jotta yritykset ja organisaatiot voivat pärjätä muuttuvassa työelämässä ja neljännen teollisen vallankumouksen ikeessä, ne tarvitsevat vahvaa resilienssiä ja hyvinvoivia ihmisiä, tai sitten kilpailukyvyn ja menestyksen voikin oikeastaan unohtaa.

Kun yksilön resilienssiä ja vuorovaikutustaitoja organisaatioissa vahvistetaan, saadaan heistä älykkäästi toimivia vahvoja tiimejä, jotka puolestaan rakentavat menestyvää yritystä.

Muutoskyvykkyys on yksilön tai ryhmän kykyä sietää muutoksia ja epävarmuutta, se on ikään kuin selviytymislihaksemme. Se on ihmisen psyykkinen ominaisuus, johon vaikuttavat monet erilaiset tekijät kuten kasvatus, kokemukset, biologiset ominaisuudet ja vuorovaikutus. Kun yksilön resilienssiä ja vuorovaikutustaitoja organisaatioissa vahvistetaan, saadaan heistä älykkäästi toimivia vahvoja tiimejä, jotka puolestaan rakentavat menestyvää yritystä.

Miten viestinnän ammattilainen voi tukea niin organisaation kuin ihmistenkin muutoskyvykkyyttä työssään? Annan viisi vinkkiä, jotka olen huomannut työssäni valmentajana toimivan. Kaikki alkaa vuorovaikutuksesta ja sen vahvistamisesta.

1. Löydä jaettu merkitys

Yhteisen, koko tiimin jaetun merkityksen löytäminen auttaa työntekijää oman sisäisen motivaation löytämisessä. Epämotivoitunut ihminen on epätodennäköisempi myös työskentelemään niiden asioiden parissa, jotka vaativat ponnisteluja. Kun jaettu merkitys työlle löydetään, voi olla helpompaa hiljalleen tuoda mukaan uusia toimintatapoja, jotka edistävät myös muutoskyvykkyyttä niin yksilössä kuin tiimeissäkin.

2. Luo tunteille tilaa

Kun ihmisellä herää jokin positiivinen tunne asiaa kohtaan, jonka parissa hän työskentelee, kokee hän sen silloin merkitykselliseksi ja alkaa johtaa itse itseään kohti tavoitetta. Luo siis tilaa tunteille. Tämä on itseasiassa myös fasilitaattorin tai valmentajan tärkein rooli työpaja- ja ryhmätyöskentelyssä: luoda ryhmille puitteet, joissa voidaan tuoda avoimesti esiin erilaisia tunteita, jotka vapauttavat merkityksellisyyden kokemuksen. Puitteet voivat olla esimerkiksi erilaisia fyysisiä ympäristöjä tai erikseen varattua aikaa sille, että saa puhua ja kertoa ajatuksiaan muulle tiimille.

3. Mahdollista itsensäjohtaminen

Joskus on kyse niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin piilopäälliköinti. Oikeasti tarkoitan tällä tunneälykästä ihmistä, joka käyttää ihmistenlukutaitoaan muiden hyväksi, ilman että tekee siitä erityistä missiota tai numeroa. Piilopäälliköintiin ei tarvita titteleitä, budjettia tai edes lupaa. Kun taitava viestinnän ammattilainen tunnistaa organisaatiossa ihmistenlukutaitoisia henkilöitä, hän voi esimerkiksi yhdessä HR:n kanssa kannustaa ja tukea, jopa konkreettisesti sparrata tällaista henkilöä toimimaan kohtaamissaan tilanteissa uudella tavalla, kannustaen näin myös muita uusiin toimintamalleihin. Ihmistenlukutaitoisilla henkilöillä on yleensä luonnostaan vahva resilienssi ja vuorovaikutustaidot kunnossa, joten he ovat mainioita tukemaan siinä myös muita.

4. Tiimeissä on voimaa

Kiinnitä huomiota siihen, kuinka organisaationne muodostaa tiimejä. Kuinka tiimi aloittaa toiminnan yhdessä? Keskustellaanko jaetusta merkityksestä, onko motivaatio yhteinen? Luotammeko toisiimme ja onko meillä samat tavoitteet? Valitettavan usein näitä kysymyksiä ei esitetä ääneen projektin alussa, vaikka se veisi vain 10 minuuttia palaverin alusta. Kuka vaan voi ottaa tehtäväkseen kysyä nämä kysymykset ennen kuin yhteinen projekti starttaa. Sama henkilö voi pyrkiä erilaisin kysymyksin pitämään huolta luottamuksellisesti ilmapiiristä koko projektin ajan. Riittää, että aidosti huomioi koko tiimiä kysymällä kysymyksiä aiempaa enemmän ja kuuntelemalla aidosti, sen sijaan että ainoastaan tuo pöytään oman näkemyksensä. Alkuun kyse on aika yksinkertaisista jutuista, lähinnä siitä, että yksi ihminen päättää toimia toisin. Kun yksi alkaa toimia tiimeissä vuorovaikutuksellisemmin kuin aiemmin, se tarttuu väistämättä myös muihin.

5. Tieto ja osaaminen kulkevat käsi kädessä

Suosittelen lämpimästi jokaista viestinnän ammattilaista tutustumaan erilaisiin vuorovaikutusteorioihin ja -menetelmiin. Klassisesti ajattelemme, että ne ovat enemmän sosiaalipuolen, valmentajien tai muuta ihmissuhdetyötä tekevien asia, mutta kaikki tutkimukset viittaavat itse asiassa siihen, että työelämä muuttuu juuri tähän suuntaan aivan kaikilla aloilla. Nämä taidot ovat tärkeimpiä mahdollisia työelämätaitoja tulevaisuudessa, ja ne ovat sitä jo nyt. Vuorovaikutusta ja kykyä ymmärtää ihmistä tunteineen ei voida ulkoistaa robotille. Vain toinen ihminen aistii ja ilmaisee empatiaa vaivatta myös monimutkaisissa ja monitasoisissa vuorovaikutustilanteissa.

Omaan vuorovaikutukseen satsaaminen ja oman resilienssin kehittäminen on erinomainen alku vastata koko organisaation tai yrityksen muutostarpeeseen. Tunteet ovat siitä hauska juttu, että ne tarttuvat. Kun katsoo silmiin, hymyilee ja kysyy toiselta mitä oikeasti kuuluu, sitä on vaikea ohittaa.

Jaa artikkeli:

Avainsanat: , , ,

Kirjoittaja toimii Vapa medialla asiantuntijana ja vastaa Vapan valmennuksista. Hän on humanisti, joka uskoo ihmisiin silloinkin, kun muut ovat lakanneet uskomasta. Twitter: @satuirisvik

Yhteistyökumppanit

Gonin/Creative

Keskustele aiheesta "Vuorovaikutustaidot ja muutoskyvykkyys takaavat menestyksen"

  1. Erittäin hyviä vinkkejä tärkeästä aiheesta, kiitos. Erityisesti jaettu merkitys ja tila tunteille ansaitsevat huomion. Vinkki nro 3. Mahdollista itsensäjohtaminen ei kuitenkaan mielestäni oikein kohtaa sen alla olevan sisällön eli tunneälykkyyden kanssa. Itsensäjohtaminen on yksi tulevaisuuden työelämässä eniten tarvittava taito, jota ei oikein opeteta missään vaan sen oletetaan löytyvän kaikilta ikään kuin annettuna. Voisiko se siis olla asia, jota jo koulussa olisi syytä opettaa? Nyt jo työelämässä olevien ja sinne pian siirtyvien kanssa koulu ei tietenkään enää auta, joten pallo on työnantajilla: miten tukea työntekijöitä itsensä ja oman työnsä johtamisessa? Tai miten meistä jokainen voisi kehittää itse tätä taitoa?

    • Samaa mieltä kanssasi Laura. Kävi perinteiset ja oma ajatus oli syvemmällä ja pidemmällä kuin mitä hoksasi tekstiin laittaa. Omat päänsisäiset ajatukset eivät aivan yhtä kokonaisina aina tekstissä avaudu, kuin mitä hienosti itse on tuumaillut ne.

      Tarkoitan kohdassa kolme itsensäjohtamisen mahdollistamisella sitä, että yksi asia jota tarvitsemme paljon on tunneälykkyys. Ja tunneälykkyys on yksi niistä taidoista, joita mitä suuremmissa määrin voimme itse johtaa ja käyttää työelämässä luovasti. Kun jostakin henkilöstä tämä piirre tunnistetaan, kannattaa kannustaa ja sparrata tätä henkilöä viemään tällä saralla itsensäjohtamista pidemmälle, toimimaan uusin keinoin ja menetelmin, ja siten tukemaan myös muiden tunneälykkyyttä ja itsensäjohtamista.

      Toki itsensäjohtamista voi tukea muillakin tavoin ja siihen sisältyy paljon paljon muutakin kuin tunneälykkyys. Se on kuitenkin yksi asia ja tämä yksi keino itsensäjohtamisen mahdollistamiseen. Helppo paikka aloittaa.

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi