Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Yhteisistä viesteistä se lähtee – Miten Suomi vastasi maailman median huutoon?

Julkaistu

Viimeiset pari vuotta ovat olleet meille kaikille jännittäviä, vähän liiankin jännittäviä. Valtion viestijöille kokemukset koronaviestinnästä ja tänä vuonna Venäjän hyökkäyssotaan ja Nato-prosessiin liittyvästä viestinnästä ovat olleet vaativia, mutta ammatillisesti myös äärimmäisen antavia. Ensimmäisen aikaan olin työ- ja elinkeinoministeriössä ja jälkimmäisen olen saanut kokea ulkoministeriön viestinnässä.

Kotimaamme Suomi on ollut tänä keväänä ensin Venäjän hyökkäyssodan ja sitten Nato-prosessimme takia kaikkien aikojen suurimman kansainvälisen mediahuomion kohteena. Poliittinen johto on ollut eturivin medioissa harva se päivä ja Helsinki on ollut pullollaan sellaista kansainvälistä mediaa, jota normaalisti saa houkuttelemalla houkutella tänne. Todellinen viestijän egotrippi.

Suomi sai tammi-toukokuun aikana yli 300 000 osumaa kansainvälisessä mediassa. Tämä on viisinkertainen määrä vuoden takaiseen ja hyvin todennäköisesti historiamme merkittävin määrä kansainvälistä mediahuomiota. Pelkästään 12.5. pääministerin ja presidentin Nato-kannat toivat päivässä yli 20 000 mediaosumaa, mikä on nelikymmenkertainen määrä tavalliseen yhden päivän osumamäärään.

Millaisin viestintätoimin tätä on tehty?

Kovalla työllä ja yksinkertaisin asioin. Avainasemassa ovat olleet yhteiset viestit, yhteistyö ja aktiivinen mediaviestintä.

Ulkoministeriö yksin järjesti viidessä kuukaudessa 30 mediatilaisuutta ja teki 174 tiedotetta ja uutista. Ja tähän päälle muiden viranomaisten vastaavat. Lukujen väliin jää mittaamaton määrä valmistelua ja koordinaatiota, pitkiä päiviä venymistä.

Toisto, toisto, toisto. Suomi on saanut viestinsä varsin hyvin läpi. Tämän mahdollisti päätös kertoa aktiivisesti omaa tarinaa ja vastata poikkeukselliseen mediakiinnostukseen. Lukemattomia haastatteluja ovat antaneet laaja joukko aina tasavallan presidentistä ja pää-, ulko- ja puolustusministeristä suurlähettiläisiin ja muuhun virkakuntaan pitkin valtionhallintoa.

Kaiken pohjalla ovat olleet yhteiset pääviestit, joita on laadittu suurella joukolla ja päivitetty säännöllisesti tilanteiden muuttuessa. Vaikuttava viestintä tehdään yhdessä.

Miten tämä kaikki vaikuttaa Suomen maakuvaan?

Maakuva muuttuu yleensä hitaasti, mutta nyt Suomi on ollut ihmismielissä ympäri maailman enemmän kuin koskaan. Vaikka tapahtumien kehys on pelottava sota, näkemyksemme mukaan selvästi suurin osa Suomen näkyvyydestä on ollut positiivista tai neutraalia. Suomen vahvuudet ovat tulleet esiin: kokonaisturvallisuus, valmistautuminen eri tilanteisiin ja vahva kyky puolustaa itseämme sekä toimiva yhteiskunta, vahvat demokraattiset instituutiot ja yhteiskunnan sisäinen luottamus ovat saaneet runsaasti positiivista näkyvyyttä.

Sodan alettua heräsi jonkin verran kysymyksiä siitä, kohoaako Suomen maariski ja peruuntuuko investointeja ja matkoja. Saatujen tietojen valossa näin ei ole merkittävissä määrin käynyt. Päinvastoin Nato-jäsenyys lisännee luottamusta Suomeen turvallisena maana.

***

Kaiken kaikkiaan haastava vuosi on sujunut toistaiseksi viestinnällisesti hyvin. Mutta kuten olemme huomanneet, tilanteet muuttuvat, eikä Suomi ole vielä päässyt Nato-neuvotteluihin. Työtä riittää eittämättä loppuvuodeksikin.

Mikko Koivumaa puhui samasta aiheesta Viesti Ry:n Tiedotusosasto-podcastissä. Voit kuunnella jakson täällä.

Kirjoittaja

  • Mikko Koivumaa

    Ulkoministeriön viestintäjohtaja (2021). ProComin hallituksen jäsen (2021-).

    Aiemmin TEM, KUA, Suomen Tokion-suurlähetystö ja Finnfacts.

    Erityisesti kiinnostaa strateginen viestintä, kriisiviestintä, maakuva, informaatiovaikuttaminen, basso ja pallopelit.

    Lue lisää kirjoittajalta