Yritysvastuun raportointivelvollisuus laajenee lähivuosina koskemaan yhä useampaa suomalaisyritystä. Uudistus enteilee muutoksia myös monen viestijän työnkuvaan. Miten tähän on syytä varautua?

Yritysvastuun raportointivelvollisuus koskee Suomessa tällä hetkellä vain suuria, yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä. Uudistuvan EU:n kestävyysraportointidirektiivin myötä tilanne on kuitenkin muuttumassa: 2020-luvun kuluessa yhä useampi yritys on velvoitettu vastuullisuusraportointiin – vuodesta 2026 alkaen myös osa pk-yrityksistä. Raportointivelvollisuus tullee tavalla tai toisella koskemaan myös isojen yritysten alihankkijoita.

Ilman viestintää ei ole yritysvastuuta

Uudistuvan raportointivelvollisuuden myötä myös yhä useamman viestijän on aika ottaa haltuun yritysvastuuviestinnän perusperiaatteet ja käytännöt.

Vastuullisen toiminnan todentamiseksi tarvitaan väistämättä viestintää. Myös tutkimuksen valossa viestintä näyttäytyy olennaisena osana vastuullisuuden ymmärrettäväksi tekemistä, vastuullisuustoiminnan organisointia ja sidosryhmien osallistumista vastuullisuuden määrittelyyn (Penttilä & Eräsaari 2021).

Miten päästä vastuullisuusviestinnässä alkuun?

Useat yritykset Suomessa toimivat jo vastuullisesti, mutta eivät vain ole vielä hoksanneet kertoa siitä. Tällaisissa organisaatioissa yritysvastuun raportointi on vain osa jatkumoa, joka todentaa yrityksen vastuullista toimintaa. Tällöin viestijän tehtävänä on paitsi auttaa yritysvastuuraportin tuottamista mahdollisimman selkeäksi ja helppolukuiseksi kokonaisuudeksi, myös nivoa vastuullisuuden teemat osaksi yrityksen päivittäisviestintää.

Toisissa yhtiöissä yritysvastuun kehittäminen on vasta alussa, eikä kehitystyölle ole vielä löytynyt sanoitusta. Silloin viestintä toimii parhaimmillaan strategiatyön tukena. Viestijä voi auttaa esimerkiksi tutustumalla laaja-alaisesti yrityksen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristövastuulliseen toimintaan ja järjestelemällä sekä sanoittamalla tietoa johdon ajattelun tueksi. Taitava viestijä niin ikään paketoi yrityksen vastuullisuustyötä sidosryhmille helposti avautuviksi periaatteiksi, tavoitteiksi ja mittareiksi. Ja sitoo vastuullisuusteemat edelleen osaksi yrityksen päivittäisviestintää!

Onko vastuullisuusviestintä vaikeaa?

Onnistunut vastuullisuusviestintä on avointa, läpinäkyvää ja todenmukaista (Sahimaa, Miller & Haukkala n.d.). Hähmäisillä väittämillä, todentamattomilla markkinointilauseilla ja piiloagendoilla ei menestystä heru.

Viestijältä se vaatii yrityksen toimialan, sidosryhmien ja toimitusketjujen kokonaisvaltaista ymmärrystä. Se edellyttää niin ikään vastuullisen yritystoiminnan tunnistamista sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun näkökulmista – ja kaikkien näiden limittymisestä toisiinsa.

Vastuullisuusviestintä ei ole avaruustiedettä, mutta sen kehittämisessä tarvitaan aikaa perehtyä, ajatella ja luokitella tietoa – sekä tietysti mahdollisuutta kirjoittaa, visualisoida sekä viestiä aktiivisessa dialogissa sidosryhmien kanssa. Siis riittävästi resurssia. Siihen meidän viestijöiden on syytä varautua.

Lähteet:

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK. 2021. PK-vastuullisuusbarometrin tulokset. Viitattu 11.10.2022. http://docplayer.fi/221484634-Pk-vastuullisuusbarometrin-tulokset.html

Penttilä, V., & Eräranta, K. J. 2021. Vastuullisuusviestintä: vastuullista viestintää? Teoksessa K. Eräranta, & V. Penttilä (toim.), Vastuullinen viestintä (s. 13–27). (Procomma academic). ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry. Viitattu 25.10.2022. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/330665/procom_procomma-academic_2021_digi.pdf

Sahimaa, O.; Miller, M. & Haukkala, T. n.d. The New Sustainability in Business. Aalto-yliopisto. Verkkokurssi. Viitattu 17.8.2022. https://sustainablebusiness.aalto.fi/fi/kurssi/liiketoiminnan-osa-alueet-ja-niihin-liittyvat-kestavyyden-tyokalut/markkinointi-ja-viestinta/