ONKO VIESTINTÄKONSULTTI HAASKALINTU VAI PELASTAVA ENKELI?

Viestintäkonsulteista maalataan helposti kuva pelkkää taloudellista hyötyä jahtaavina myyntimiehinä. Miten pääsemme irti opportunistin leimasta?
Helsingin Sanomien toimittaja Jaakko Lyytinen pureutui sunnuntaisessa kolumnissaan kriisiviestintään pohjanaan viestintäyrittäjä, entisen toimittaja Anna Soraisen kirja Sori – johtaja ja julkisuus kriisissä. Kirjassaan Sorainen kertoo suomalaisten johtajien tarinoita kriiseistä, joissa mediakohtelu jätti katkeran maun. Kirjassa johtajat syyttävät toimittajia huomiohakuisuudesta ja työtavasta, joka ei pyri totuuteen, vaan jutun kohteen tyrmäykseen. Lyytinen nostaa esiin mediakritiikin tarpeellisuuden ja myöntää itsekin tehneensä urallaan “yli- ja alilyöntejä.” Tekstin loppupuolella hän kääntää valokeilaa kuitenkin takaisin viestintäasiantuntijoiden suuntaan: “…lopulta mediamyrskyn varmin voittaja on kriisimanuaaliaan kauppaava viestintäyrittäjä.”

Aihe herätti keskustelua Twitterissä. Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus twiittasi vastauksena kysymykseeni, miksi hän näkee kritiikin perusteltuna: “Kyllä joskus näyttää, että viestinnän (usein itseoppineet) asiantuntijat ovat kuin haaskalla kriisin ympärillä. Ja kyse on myös taloudellisesta hyödystä. Tästä hyvä muistuttaa meitä kaikkia.”
Typistetäänkö viestinnän asiantuntijoiden rooli Suomessa yksipuolisesti kriisitilanteiden palkkasotureiksi? Mitä tämä tarkoittaa meille viestintäyrittäjinä tai -alana?

Kirjoittaja: HEINI HIRVONEN

STRATEGISUUS RAKENTAA VIESTINTÄKULTTUURIN – PIKAVOITTOJA EI OLE

Uusi viestintäjohtaja saa usein ensimmäiseksi tehtäväkseen laittaa organisaation julkisuuskuvan kuntoon. Oletuksena on, että se tapahtuu tehostamalla mediasuhteita. Hyviä tuloksia ei kuitenkaan saada aikaiseksi panostamalla ensimmäiseksi vain ulkoiseen viestintään. Viestintäkulttuuria ei rakenneta mediasuhteilla. Suurin työ tehdään organisaation sisällä.

Viestintäkulttuurin muuttamisen tavoitteena tulisi olla, että organisaation tekemisen ja sen julkisuuskuvan välille voidaan piirtää yhtäsuuruusmerkki. Viestinnällisen ja viestintämyönteisen organisaation rakentaminen vaatii aikaa ja henkilökunnan osallistamista. Tavoitteena tulee olla johtamisviestintä, jonka myötä viesti valuu yhtenäisenä läpi organisaation, vilkas sisäinen keskustelukulttuuri sekä vahva ymmärrys siitä, että jokainen asiantuntija on viestijä ja vastaa omalta osaltaan niin sisäisestä kuin ulkoisesta viestintäpalastaan.

Kirjoittaja: LIINU LEHTO

Tapahtuma

Ei tulevia tapahtumia tällä hetkellä.