Tuleva vuosi 2019 on suurten muutosten aikaa Euroopan unionissa. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään toukokuussa, ja uusi Euroopan komissio aloittaa seuraavan viisivuotiskautensa marraskuussa 2019. Ei ole yhdentekevää, millainen parlamentin kokoonpano on tai kuka komissiota johtaa. Kyseiset tahot vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisiksi EU:n sisämarkkinat ja liiketoimintaympäristö muotoutuvat.

Suomessa on valtavasti korkeatasoista EU-asiantuntemusta sekä julkishallinnon että elinkeinoelämän järjestöjen puolella. Tästä huolimatta näiden EU-osaamisen hyödyntämisessä sekä yritysten EU-vaikuttamisen aktiivisuudessa ja ylipäänsä asioiden ennakoinnissa olisi parantamisen varaa. Myös yrityksillä pitäisi olla EU-vaikuttamisen strategia. Yhä keskeisempää olisi miettiä, mitä ne EU-markkinasta haluavat ja miten ne saisivat äänensä paremmin kuuluviin eurooppalaista lainsäädäntöä laadittaessa.

Aktiivisella vaikuttajaviestinnällä kilpailuetua

EU-tasolla valmisteltu lainsäädäntö voi olla yrityksen liiketoiminnalle samalla sekä uhka että mahdollisuus. Uhan se muodostaa silloin, kun tuleva lainsäädäntö vaikuttaa haitallisesti yrityksen liiketoimintaedellytyksiin. Epäsuotuisa lainsäädäntö voi aiheuttaa yrityksille merkittäviä kustannuksia ja vaikuttaa heikentävästi niiden kustannuskilpailukykyyn.

Suurten mahdollisuuksien puolella liikutaan puolestaan silloin, kun innovatiiviset yritykset tuovat markkinoille koko toimialaa kehittäviä tuotteita tai palveluja. Ei ole sattumaa, että monet innovatiiviset yhtiöt ovat aktiivisia Brysselin kabineteissa. Myös useiden monikansallisten yritysten Euroopan pääkonttorit sijaitsevat Brysselissä. Ne pyrkivät vaikuttamaan EU-lainsäädännön sisältöön niiden liiketoimintaa edistävällä tavalla. Innovatiivisille edelläkävijäyrityksille tämä merkitsee kilpailuetua.

Edelläkävijäyritykset vievät EU-markkinaa haluamaansa suuntaan

Helsingistä käsin Bryssel ja EU-kuviot tuntuvat helposti kaukaisilta. EU:n päätöksentekojärjestelmä eroaa suomalaisesta, ja eri toimielinten roolin ymmärtäminen vie oman aikansa. Opintomatka Brysselin kabinetteihin ja saloihin on kuitenkin vain 2,5 tunnin lentomatkan päässä. EU-päätöksentekoon perehtynyt aktiivinen toimija ja vaikuttaja voi saada kokoaan huomattavasti suuremman pelurin roolin.

Nykyinen EU-lainsäädäntö ei ole sattumaa, vaan siihen vaikutetaan jatkuvasti eri intressiryhmien toimesta. Monet kansainväliset yritykset pyrkivät vahvistamaan kilpailukykyään EU-markkinassa ja puolustavat etujaan aktiivisella vaikuttajaviestinnällä. Vaikka suomalaisyritykset eivät pistä Brysselissä silmään, löytyy meiltäkin joitain ilahduttavia esimerkkejä. Edelläkävijät ovat ymmärtäneet EU-vaikuttamisen arvon. Yhä useamman suomalaisyrityksen kannattaisikin olla mukana vaikuttamassa ja viemässä markkinaa haluamaansa suuntaan.

Suomi kolmatta kertaa EU:n johtoon

On aika ottaa Brysselin kabinetit haltuun. Tähän tarjoutuu jälleen erinomainen tilaisuus, kun Suomi toimii kolmatta kertaa EU:n puheenjohtajavaltiona 1.7.–31.12.2019. Tällöin Suomessa järjestetään useita eri ministeri- ja virkamiestason kokouksia, jolloin EU-verkostoitumista ja -vaikuttamista voi tehdä myös kotimaasta käsin. Vain aktiivisella vaikuttajaviestinnällä yritykset voivat ohjata EU-lainsäädäntöä haluamaansa suuntaan. Brysselin kone ja kabinetit eivät odota.

Kolme EU-vaikuttamisen paikkaa vuonna 2019:

1. Euroopan parlamentin vaalit
   • Vaalit järjestetään toukokuussa. Tulos vaikuttaa suoraan Euroopan parlamentin kokoonpanoon. Onko yrityksesi miettinyt, miten eri puolueiden tavoitteet ja vaalien tulos vaikuttavat toimialaasi?
2. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi 1.7.–31.12.
   • Suomessa järjestetään yhteensä kymmeniä ministeri- ja virkamiestason kokouksia. EU-verkostoituminen ja -vaikuttaminen on mahdollista myös Suomessa esim. erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen muodossa.
3. EU-vaikuttamisen strategia kuntoon
   • Eri yritysten ja yhteisöjen tulisi miettiä EU-tavoitteensa kuntoon. Onko yritykselläsi EU-vaikuttamisen strategia?

Avainsanat: EU, lainsäädäntö, vaikuttajaviestintä, vaikuttaminen