Politiikassa erilaiset intressit eli ”tärkeät asiat” kilpailevat keskenään. Sellainen organisaatio pärjää, jolla on asiantuntemusta ja näkemystä tulevaisuudesta sekä kykyä kertoa systemaattisesti niistä oikeille ihmisille, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Jos me emme itse nosta meille tärkeitä teemoja perustellusti poliittiseen keskusteluun, joku muu kyllä nostaa omat asiansa. Some-aikana keskustelunaiheiksi nousevat yllättävätkin asiat.

Ovatko organisaationne tavoitteet ja intressit politiikan keskiössä vai eivät – ja tietävätkö päättäjät niistä?

Nyt jos koskaan on aika toimia. Politiikka elää sykleissä, joita vaalit pääosin määrittelevät. Tänä syksynä järjestetään todennäköisesti maakuntavaalit, ensi keväänä eduskunta- ja EU-vaalit. Puolueet valmistelevat vaalitavoitteitaan ja ohjelmiaan jo täyttä häkää. Kansallista politiikkaa ohjaava hallitusohjelma ei synny tyhjiössä vaan vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Viimeistään nyt on hyvä hetki pohtia, ovatko organisaation vaikuttamisen kanavat kunnossa ja tilannekuva kirkkaana.

Valta vaihtuu aina, vähintään neljän vuoden välein. Vuoden aikana julkaistavista gallupeista voi päätellä jonkinlaista suuntaa vaalitulokselle, mutta suhteet ovat oltava kunnossa kaikkiin potentiaalisiin hallituspuolueisiin eikä oppositiota sovi koskaan unohtaa.

Ei ole myöskään yhdentekevää, minkälainen europarlamentti ja komission työohjelma EU-päätöksentekoa ohjaavat. EU:sta tulee eri laskelmien mukaan lähes 80 prosenttia kansallisen lainsäädännön suuntaviivoista.

Toimivia suhteita poliittisiin puolueisiin ja päättäjiin ei rakenneta yhdessä yössä. Viimeistään nyt on hyvä hetki pohtia, ovatko organisaation vaikuttamisen kanavat kunnossa ja tilannekuva kirkkaana.

Viestijä – kysy itseltäsi seuraavat kysymykset:

1. Olemmeko analysoineet, miten sekä kansallinen että EU-lainsäädäntö ohjaavat meitä tulevaisuudessa? Minkälaista regulaatiota haluamme toimialallemme?
2. Tiedämmekö, mitkä ovat puolueiden vaalitavoitteet ja miten ne valmistellaan? Mitkä asiat nousevat kärkiteemoiksi vaalikeskusteluissa ja vaalien jälkeisessä hallitusohjelmassa?
3. Minkälainen maine meillä on yhteiskunnallisten sidosryhmien keskuudessa? Nähdäänkö meidät ratkaisukeskeisinä keskustelukumppaneina ja asiantuntijoina?
4. Ovatko meidän suhteet kunnossa kaikkiin keskeisiin puolueisiin ja niiden avainhenkilöihin? Tietävätkö he toimintamme yhteiskunnallisen merkittävyyden ja meille elintärkeät asiat?
5. Ketkä muut ajavat samoja teemoja kuin me? Löytäisimmekö asiallemme laajempaa kannatusta?
6. Entä osaammeko huolehtia eduistamme myös vaalien välillä?

Kuten aina vaikuttamisessa, liikkeellä pitää olla ajoissa. Syksyllä gallupsuosikkien puheille on jo pitkät jonot.

Lisää artikkeleita tältä kirjoittajalta:

• Päättäjät arvostavat faktoja ja läpinäkyvää lobbausta

Kirjoittajan arkisto

Avainsanat: politiikka, vaalit, vaikuttajaviestintä