Mikäli haluamme saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, meidän pitäisi vähentää päästöjä vuosittain noin 7,6 %. Haaste tuntuu musertavalta ja aikaa on vähän. Onko siirtymä mahdollinen? Vastuullisuus ilmastokriisin aikakaudella on yritysaktivismia, jossa otetaan rohkeasti kantaa ja vaikutetaan myös päättäjiin, kuluttajiin ja julkiseen keskusteluun. 

Pariisin ilmastosopimuksen sekä vuoden 2018 IPCC:n raportin ja Greta Thunbergin käynnistämän nuorten ilmastoliikkeen myötä ilmastokriisi on noussut vahvasti kaikkien toimijoiden asialistalle. Jokaisella vähänkään isommalla toimijalla on ilmastotavoitteet ja toimintasuunnitelmat päästöjen vähentämiseksi. Kiinakin on asettanut omat ilmastotavoitteensa.

Samaan aikaan vellova koronapandemia on osoittanut, että kun alamme käsitellä kriisiä kriisinä, muutoksia saadaan aikaan nykyisen yhteiskuntajärjestelmän puitteissa hyvin nopeasti.

Yksilöiden ja yritysten osalta valmiutta kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan on jo olemassa.

Kun koronapandemia levisi ympäri maailmaa, asetettiin demokratioissa ennennäkemättömiä rajoituksia, jotka koskivat esimerkiksi yritysten toimintaa ja ihmisten vapauksia. Tämä kaikki tapahtui suhteellisen hallitusti ilman merkittäviä poliittisia konflikteja, vaikka koronarajoituksilla oli väistämättä myös ikäviä seurauksia.

Kun aiemmin oli esitetty esimerkiksi lentoveroa, oli sitä pidetty mahdottomana. Kun oli vaadittu saastuttajia maksamaan, oli pelätty työpaikkojen puolesta. Nyt poliittisilla päätöksillä pysäytettiin lentomatkustaminen lähes kokonaan ja tiettyjen toimialojen, kuten ravintoloiden sekä tapahtuma- ja kulttuurijärjestäjien, toiminta kiellettiin tilapäisesti ihmisten terveyden turvaamiseksi. Kun aiemmin oli esitetty rahoitusta puhtaaseen teknologiaan, ei siihen ollut varaa. Nyt valtioiden tekemä elvytyspolitiikka on pannut massiiviset investoinnit liikkeelle. Muutos ei tapahtunut ainoastaan kuukausissa, vaan viikoissa ja päivissä.

Uskon, että kriisitietoisuus myös ilmastokriisin osalta on lisääntynyt ympäri maailmaa. Poliittisilla päättäjillä on nyt tarve lisätä yhteiskuntien resilienssiä ja tehdä systeemitason muutoksia. Yksilöiden ja yritysten osalta valmiutta kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan on jo olemassa. Ilmastokriisin torjuminen nähdään ensimmäistä kertaa enemmän mahdollisuutena kuin luopumisena tai kurjistamisena. Olkoonkin, että ensisijainen syy taistella ilmastokriisiä vastaan ei ole se, että se on taloudellisesti kannattavaa ja parantaa omaa hyvinvointiamme, vaan se, että meidän velvollisuutemme on pitää huolta tästä planeetasta niin, että myös tulevat sukupolvet ja muu luonto voivat hyvin.

 

Yritykset kirittävät hallituksia

Esimerkiksi Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä pidetään kansainvälisessä vertailussa kunnianhimoisena. Samaan aikaan Suomessa on kuitenkin monia suuryrityksiä ja kaupunkeja, jotka aikovat olla hiilineutraaleja jo vuoteen 2030 mennessä tai aiemmin.

Kansainvälisistä yritysjäteistä esimerkiksi Microsoft on ilmoittanut olevansa hiilinegatiivinen vuoteen 2030 mennessä ja kompensoivansa kaikki historian aikana aiheuttamansa päästöt vuoteen 2050 mennessä. Samankaltaiseen tavoitteeseen on sitoutunut myös Apple. Google taas on kertonut olevansa hiilineutraali jo nyt.

Vastuullisuus ilmastokriisin aikakaudella on yritysaktivismia, jossa otetaan rohkeasti kantaa ja vaikutetaan myös päättäjiin, kuluttajiin ja julkiseen keskusteluun.

Vastuullisuus ilmastokriisin aikakaudella tarkoittaa sitä, että tavoitteet ja toimenpiteet ovat kunnianhimoisempia kuin päättäjien linjaama politiikka. Vastuullisuus ilmastokriisin aikakaudella on sitä, että otetaan vastuuta myös aiemmista toimista ja ollaan mukana ratkaisemassa yhteiskunnallisia ongelmia. Vastuullisuus ilmastokriisin aikakaudella on yritysaktivismia, jossa otetaan rohkeasti kantaa ja vaikutetaan myös päättäjiin, kuluttajiin ja julkiseen keskusteluun. Yritysaktivismiin kuuluu, että yritys ei ole enää vastuussa vain osakkeenomistajilleen vaan koko yhteiskunnalle. Pitää uskaltaa astua esille ja näyttää suuntaa.

Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja yritysaktivismi herättävät toivoa. Ehkä järjestelmämme sittenkin taipuu tosipaikan edessä kohti oikeudenmukaista hiilineutraalia kiertotaloutta. Eikä ilmastokriisin torjuminen edes välttämättä vaadi niin tiukkoja ja laajoja toimia kuin koronapandemian aikana on nähty. Tästä huolimatta perässähiihtäjienkin kannattaa varautua siihen, että fossiilisten polttoaineiden aika on päättynyt, ilmastolle haitallista toimintaa rajoitetaan tulevina vuosina jyrkästi ja nykyiset saastuttajat joutuvat vielä korvaamaan aiheuttamansa haitan.

Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja yritysaktivismi herättävät toivoa.

Haasteena on kuitenkin se, että koronapandemian ja ilmastokriisin lisäksi nurkan takaa vyöryy uusia, entistä viheliäisempiä kysymyksiä. Näistä yksi vakavimmista ja peruuttamattomimmista on luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato.

Vastuullisen toimijan kannattaa muutaman vuoden kuluessa varautua siihen, että oma strategia, tavoitteet, toimenpiteet ja viestintä ovat linjassa sen kanssa, että siirtyminen hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa myös luonnon monimuotoisuus lisääntyy, on mahdollista ja nopeaa.

 

Haluatko kuulla lisää aiheesta? Leo Stranius on mukana ProCom-päivässä 23.10.2020!

”Sidosryhmien vastuullisuusodotukset kasvavat ja vastuullisuuden rima nousee jatkuvasti korkeammalle. Onnistumisen kannalta tärkeitä eivät ole ne asiat, joita teet silloin tällöin. Tärkeitä ovat asiat, joita teet säännöllisesti.” Tule mukaan kuulemaan Leon ja muiden huippupuhujien ajatuksia vastuullisuudesta! Osallistua voit kotitoimistoltasi käsin. Lue lisää >>

Kirjoittaja on Third Rock Finlandin toimitusjohtaja.
Twitterissä @LeoStranius

Yhteistyökumppanit

Gonin/Creative

KIRJOITA VASTAUS AIHEESEEN

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi