Työntekijälähettilyys tuntuu nyt olevan monien huulilla — vaikka se melkoinen sanahirviö onkin.
Kun sinä työsi tiimellyksessä bloggaat yrityksesi tai yhteistyötahon sivulle, livetweettaat osallistuessasi seminaariin tai esittelet itse casen tapahtuman kuulijoille, toimit myös työpaikkasi lähettiläänä. Niin minäkin toimin tässä tekstissä lähettiläänä Zentolle.
Minä saan tällä muun muassa asemoitua itseäni tiukemmin mielipidejohtajaksi työntekijälähettilyyden asiassa. Uskoisin, että sinua ja työkavereitasi aivan varmasti myös kiinnostaa mitä työntekijä työntekijälähettilyydestä saa.
Rehellisesti sanottuna työntekijää tuskin kiinnostaa se, mitä organisaatio työntekijälähettilyydestä saa. Sen sijaan, että heille kerrottaisiin energisoituneiden työntekijöiden saavan brändiviestin yli 500 % brändiä pidemmälle, kerrotaan mitä työntekijälähettiläs henkilökohtaisesti hyötyy.
Joten anna kun kerron miten sinä työntekijälähettilyydestä hyödyt:
Käytännössä sillä, että tuot esille edustamasi organisaation ja toimialan sisältöä sekä tuotat sitä itse, vahvistat omaa asiantuntijuuttasi. Etenkin, jos et ihan papukaijana vain toista organisaation valmiita viestejä, vaan tuot mukaan oman kulmasi.
”[Käytän henkilöbrändiä] Oman asiantuntijuuteni vahvistamiseen, online-maineenhallintaan ja Suomen markkinointi- ja viestintäpiireissä profiloitumiseen.”
– Misme Yrjölä, 21.4.2015
Älä ole vain alasi harmaata massaa, äläkä pelkästään yksi organisaatiosi äänitorvi. Ole ennen kaikkea oma itsesi, siinä onnistuminen parantaa itseluottamustakin.
Kun tuot töihin liittyvään viestintään sen oman kulmasi ja pysyt tiukasti sen läheisyydessä, asettelet itseäsi ajatusjohtajan pallille. Profiloitumalla varmistat sen, että se olet nimenomaan juuri sinä, jonka puoleen tietyssä työasiassa käännytään.
Tätä kirjoittaessa on käynnissä Työntekijälähettilyyden tila 2015 -kysely, jossa mielipidejohtajuuden mahdollisuutta ainakin toistaiseksi pidetään parhaana työntekijälähettilään saamana asiana.
Joka kerta, kun minä esimerkiksi tweettaan tapahtumasta omaan työhöni liittyvästä näkövinkkelistä, liittyy seuraajajoukkooni uusia seuraajia. Ammatillinen verkosto kasvaa, sillä vetoapuna on ammattiin liittyvä viesti.
Työntekijälähettilyys ei välttämättä tuota hedelmää heti, mutta kun se tarjouspyyntö sanoilla ”olen seurannut työntekijää X jo pidempään Twitterissä” tulee, sekä organisaatio että sen tekijä voittavat.
Kun tuot työsi lomasta esille erilaisia mahdollisuuksia ja tunnelmia, rakennat tietenkin myös organisaation työnantajakuvaa. Tämän johdosta sinulle itsellesi voi hyvinkin kertyä huippuluokan kollegoita!
Jobviten tutkimuksen mukaan 40 % palkkauksista tehdään työntekijöiden suosittelemista henkilöistä, joten tässäkin mielessä työntekijälähettiläänä tehty verkostoituminen voi vaikuttaa omaan tiimiisi.
Jos työtehtäviisi kuuluu myynti, auttaa työntekijälähettilyys siinäkin. Sosiaalisessa mediassa myyvä nimittäin tutkitusti päihittää muut myyjät.
Kaikilla ei tietenkään ole myyntikiintiötä, johon pyrkiä, mutta aina voi itse itselleen asettaa tavoitteen ja kiintiön: mahdollisimman paljon yhteydenottoja, joissa pyydetään juuri minun apuani.
Työntekijälähettiläsohjelma ei synny pakottamalla, vaan se vaatii muun muassa työssä viihtymistä. Sitä tukee valtavasti työntekijöiden positiivinen motivoiminen ja se, että jakamansa viestin saa itse valita.
Sitä ei myöskään kannata kertalaakista rysäyttää kaikkien niskaan, vaan aloita valikoidulla joukolla. Valikoi sellaisia henkilöitä, jotka jo ”omine lupineen” ovat työntekijälähettiläitä.
Kun minä olen jossain organisaatiossa perustelemassa nimenomaan työntekijöille miksi heidän kannattaa toimia työntekijälähettiläinä, on toivottavasti käytössäni myös joku niistä organisaation edelläkävijöistä. Heillä on jo jotain heidän organisaatioonsa liittyviä tuloksia ja hyötyjä näytettävänään. Nimittäin, koska se oman itsen kaltainen henkilö on varsin luotettava lähde, hyödytkin uskotaan parhaiten heiltä!
Avainsanat: työelämä, työntekijälähettilyys, työyhteisö, vaikuttajaviestintä
Sinun täytyy olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi